Roosa ei ilmaissut yhtään mitään ett sillä olis jotain pielessä, me käytiin vielä pariapäivää ennen metässä kävelylläki ja Anne-Äiskän piti toppuutella sitä ku se juoksi nii innossaan edes takas.Roosa alko tiputtaan maanantaina ja me luultiinkin että sillä alko juoksu, mutta eihän se sitä ollutkaan. Keskiviikko aamuna se vuoti jo melko kovasti ja niinpä me vietiin se lääkäriin ja saatiin diaknoosina et Roosalla on kohtukasvaimia ja paranemis ennuste tosi huono. Niinpä me tehtiin sitten raskas päätös ja päästettiin Roosa Roopen uo.. Roosa on saanut nauttia pitkän ja hyvän elämän eikä olisi ollut oikein antaa se kärsiä.

Minä oon ollu ittekki aika allapäin, en kuulemma oo ollu oikein oma itteni yhtikääs. Oon vahtinu tota Anne-Äiskää koko ajan ja yrittänyt lohduttaa sitä parhaani mukaan. Viini ja Vilmakin on ollu kummissaan ku Roosa ei oo enää torumassa niitä ku ne riehaantuu. Mutta kyllä se tästä pikkuhilijaa elämä alkaa palautua normaaliin ja onhan meillä ihanat muistot.

Meillä elämä rullla samaa rataa, lenkkeillään, liidetään ollaan mökillä ja välillä tehdään pientä piruutta
Minä täytin tossa lokakuussa jo 4 vuotta ja meidän Vilma täytti vuoden. Sitä minä vaan ihimettelen ett miten se toi Vilmakin jo muka vuoden täytti, vastahan se tuli meille ja se ku on ihan vauvva vielä :)

Minä pyörähin tossa yhtenä viikonloppuna näytelmissäkin Jyväskylässä ja reissu meni meillä oikein mukavasti, ainut harmi oli se joku ihmeen kumma parkkisakko... Mie sain siltä tuomari tädiltä kehut ja lapussa on kuulemma hyvät arvostelut minusta, tuloksena ERI. Minä en vaan itte yhtään tykkää noista näytelmistä mutta tällä kertaa maltoin olla kunnolla, en ärhennelly yhtään ja liikuinki ihan oikein josta sainkin kehut. Se täti päivitteli mun kroppaa ku oon kuulemma niin hyvässä kunnossa, krammaakaan ei oo ylimääräistä. Anne-Äiskä oli tosi ylpee minusta

Ollan me käyty kisaamassakin Agiaki, mutta ne nollat meillä on edelleen saavuttamatta. Silloin ku minä maltan olla kuulolla se toi Äiskä ei pysy mun perässä ja minähän sitt kerkeen tehä vaikka mitä ominpäin Yksissä kisoissa minä karkasin lähössä ja Äiskä sai mut kiinni sit vasta kuudennella esteellä ja mua vähä tympäs ku se vei mutt sitte kesken kaiken pois radalta, mrr...ja kaiken lisäksi yhessä lähössä mä en kerenny ku hypätä yhen esten ja taas me lähettiin heti pois radalta. No, seukki lähön minä sitt olinki kuuliainen, pysyin paikoillaan lähössä ja maltoin ottaa kontaktitkin ihan kunnolla mutt sitt pituudella meillä meni yks osa nurin nii saatiin sit 5 virhepistettä .

Nyt minä oon joutunu oikein kunnon komennuksen alle ja oon tainnu vihdoinki ymmärtää ett on kaikkein viisain ku ei hötkyile lähössä ja kontaktitkin on parrei otta kunnolla nii saa sitte menn koko radan ihan loppuu ja pääsen repimään narua Äiskän kaa, se on toi kivaa Saas nähä sitt seukki kisat, miten käy ton mun maltin kaa...

Meidän Viinikin on käyny Agi kisoissa ja se neiti onki ollu tooosi hyvä, ainut vaan ku sitä vauhtia tarttis pikkasen enempi. Viini on kipittäny jo 4 kertaa ittelle 0 tuloksen, niissä on vaan pikkasen yli aikaa nii ei oo niitä Luvia.
Kyllä meillä o kuitenki luja usko että Viinkin löytää sen yhden lisä vaihteen, on se kuitenki aina välillä väläytelly reeneissä semmoista vauhtia et oksat pois. Tossa on yks video reeneistä

Viinin reenit

Vilmankin kouutus etenee todella hyvin, pikku neiti alkaa olla jo tosi taitava ja sillä sitä vauhtia sitte piisaaki. Taitaapi neitillä olla enempi vauhtia ku mulla  Kaikki kontakti esteetkin se jo osaa, keppien aloitus on vaan vielä pikkasen hakusessa. Keinun vilma oppi vasta viimeviikolla mutta nyt mennään jo vauhdilla sekin.
Laitanpa tuohon Vilmanki reeneistä yhden videon pätkän nii näätte ihan itte kuin se on jo hyvä. Se on tuo Äiskä pian helisemässä meidän kaa...

Vilman reenit

Itsenäisyyspäivänä me kaikki kolome käytiin epävirallisissa agi kisoissa. Vilma oli ekana esiintymisvuorossa, ihan hyvin sillä meni, vaikkakin tais pikkasen pelottaa kun oli niin paljon koiria ja ihmisiä. Eihän ne tulosta saanu mutta eipä sille oo väliäkään, saatiinpahan Vilmalle hyvää reeniä.

Viini oli sitten toisena vuorossa ja tututtuun tapaanhan se meni ku nakutettu, ainoana kisaavien radalla mineissä joka sai tuloksen ja voitti sitte minit. Se tuomari oli sanonu Äiskälle ett hitaasti mutta varmasti :)

Minä oli sitt vimppana radalla ja otettiinki sitte kaks rataa peräkkäin, ekalta tultiin kesken pois ku mää aloin riehuun (taas, siinä se mun maltti....) mutt toka rata menikin sitten hyvin. Ainut vaan ku Äiskä oli pikkasen myöhässä pussin jälkeen nii minä hyppäsin väärälle hypylle, joka oli suoraan pussin edessä eikä sinne olikaan saanu mennä vaan olis pitäny kääntyä vasempaan ja mennä keinulle. Mutt jotain hyvää, lähtö nappiin, kontaktit nappi suoritus!

Me ollaan kaikki päästy nauttimaan hieronnasta, meillä käy Johanna 4 viikon välein hieromassa meitä. Vähä kait me nautitaan siitä. Viimeksiki ku Johanna oli meillä, nii mää yritin koko ajan ängetä siihen, en malttanu oottaa omaa vuoroa ollenkaan. Vilma nukahti kesken kaiken siihen eikä meinannu millään uskoo et se on jo valmis. Viini nauttii kans hieronnasta, mutta siitä se ei tykkää yhtään ku hieronnan jälkeen laitetaan päälle back on track manttelit. Se seistä pöjöttää sit melkein puoltuntii yhessä kohin eikä haluais millään liikkua. Ei se kyllä tykkää mistään vaatteesta, toisn ku minä ja Vilma. Meillä ne ei vauhtia hidasta yhtikääs.

Semmoista meillä tällä kertaa, nyt mää lähen tonne ihanaan lumiseen mettään noiden tyttöjen kaa. ei muuta ku hyvää Joulun odotusta kaikille :)

P.S. Lakulle paranemisia sinne Rovaniemelle

Nuku pikkuinen rauhassa,
ikiuneen tietäen,
kiitän ajasta yhteisestä,
koskaan sinua unohda en.
Kiitos siitä ajasta jonka sain viettää kanssasi,
kulkea vaikeatkin ajat rinnallasi.
Kiitos kauniista muistoista jotka jätit jälkeesi.
Nyt en osaa muuta, kuin itkeä perääsi.
Kiitos öistä, päivistä, kaikesta.
Ajoista helpoista ja vaikeista.
Kiitos, kun opetit millaista on rakastaa koko sydämestään..
Mutta sitä ei olisi tarvinnut opettaa millaista se on, kun rakkaimpansa menettää.

Hyvästi Muoriseni, Vie Roopelle terveiset

Toka keskeytetty rata

Meittin tytöt kävi möllikisoissa liitelemässä ja meidän Vilmakin sai startata ihka ensimmäistä kertaa, sille kylläkin laskettiin rimat alas. Kiitos Johannan se eka startti saatiin videollekkin :) Olin mäkin siellä ja juoksin kisaavien radan ja enhän minä taaskaan malttanu sitä puomia tulla oikein alas vaan pomppasin taas, otin kyll kontaktin mutt piti kuitennii vähä hypätä ;)
Onhan se vähän semmoista sähläystä ton Vilman kaa mutta eihän se oo vasta ku 10 kuukautta vanaha. Kyll siitä hyvä tulee kunhan ne vielä vähän reenaa.

No, kattokaa itte tossa on sen video.


Viini meni kaks rataa Essin kaa, mölli radan ja sitten vielä kisaavien radan ja molemmilta sille tuli voitto :) On ne vaan hyviä, vähän ku saataisiin Viinille vauhtia nii avot sehän menis heittämällä kakkosiin :) No eihän se tuo meittin Viinikään oo vielä iällä pilattu..

Viinin mölli rata.

Minusta alkaa vähä tuntuun siltä ett noi tytöt menee kohta mun ohi, pitäsköhän mun alkaa pikkasen skarppaileen vai oonkohan mie se harjotuskipale sitt...

Kylläpä minusta on tullu laiska ja saamaton ku ei saa edes blokiin laitettua mittään ;(

Me käytiin Viinin kaa ennen Jussia näytelmissäkin.Olihan se hauskaa juosta sateessa ja ukkosen pauhatessa kehässä.... Anne-Äiskä kuuli muiden rotujen arvostelut nii se vaan tuumas ett onpas tiukka tuomari ja oletti ett minä vaan pyörähän kehässä mutkan ja saan sinisen nauhan :) Mutt minpä poika otinki ja yllätin. Mä sainkin Punasen ja erittäin hyvän arvostelun siltä Tätiltä. Se sano musta näin :

3 v hyvin urosmainen poika, jolla hyvät mittasuhteet. hyvä sukupuolileima. hyvät korvat. pienet silmät. Purenta Ok. Normaalit kulmaukset, hyvä eturinta, hyvä selkä ja lantio. hyvät raajat ja käpälät. Hyvä karvanlaatu. liikkuu hyvällä askelmitalla ja oikealla asenteella.

Kyll näillä mun silmillä ihan hyvin näkee, ei nää mitkään pienet oo ;)

Mä en enää oikein jaksanu siinä viimesessä kehässä käyttäytyä, minähän en tunnetusti oikein perusta näistä näytelmistä ollenkaan. Onneksi Matti-Iskä sitt tuli ja haki mut pois sieltä ja toi samalla Viinin ja Vilman äiskälle ku ne vielä jäi sinne. Niillä olikin edessä sitt pitiiiitkä odottelu ku Viinin kehä oli pahasti myöhässä. Vilma oli vaan turistina mukana et se tutustuu tommoseenkin ilmapiiriin. Harmi vaan ku siellä oli tullu vettä välillä ihan kaatamalla ja ukkonenki oli paukkunut.

No Viini vaan sitt oli pyörähtäny hetken kehässä ja se saikin keltaisen nauhan joka muistaakseni on Hyvä kuitenniii. Se tuomari oli mitannu Viinin ja sanonu ett se on vaan 29 cm korkee, mutt ku ei se kuitenkaan noin pieni oo vaikka pieni onkin. On Viinillä kuitenki se 30,5 korkeutta. Se tuomari oli sanou Viinistä näin:

2 v. kokoonsa nähden erittäin leveä. niukat kulmaukset. Lyhyt kaula.Päässä pyöreyttä liikaa. Saisi liikkua tehokkaammin.

Tähh, kyll mää liikun ihan riittävän tehokkaasti


Vilma ja Viini käväs sitt yhessä näytelmissä. Silloinkin satoi vettä ;(

Viini oli ekana kehässä ja ei siitä meittin Viinistä tykänny tääkään tuomari, ny se sitt nappas ei voi arvostella...Meidän Viinillä on tapana aina välillä heittää oikeaa takajalkaa jos on märkä maa ja sen takia se tuomari anto sille sen evan. Sitt olikin meittin Vilman eka esiintyminen kehässä.Vilma käyttäytyi ihan moitteettomasti, pikkasen meinas vaan ne hevosenkakat kiinnostaa :) 

Vilmasta tuomari sanoi sitt näin:

Sopiva luustoinen feminiininen narttu, jolla kovin kehittymätön rinta...(joku) kuono tulisi olla vahvempi, kevyet korvat. Pystyt lavat. Voimakkaasti kulmautunut kinner joka ei aukene liikkeessä.Riittävän karkea karva rungossa. Väri voisi olla puhtaampi. Häntä Ok. Mukava luonne

Kyll mä oon ihan tarppeksi puhdas :)

Ollaan me käyty Viinin kaa kisailemmassa agilityäkin.Mä oon käyny virallisissakin ja sitt Viinin ka ollaan yhessä käyty noissa möllikisoissa.
Meittin Viini oli toinen Kassin järjestämässä SummerCupissa. Siinä oli 4 osakilpailua ja Viini tosiaankin sijoittu toiseksi. Viini onkin tosi hyvä agilityssä ja nyt alkaa jo löytyä vauhtiakin kunhan vaan neitiä sattuu huvittamaan.

Minä oon sitt itte meny vähä miten sattuu ;) Hyppäreillä mä maltan mennä alusta loppuun ihan kunnolla ja onkin ottanu jo useamman 0 tuloksen hyppriltä. Jostain kumman syystä noi agiradat saa mut jotennii sekaisin ku noin 13 estettä menee ihan jees ja sitt mä alan touhuaan ihan omiani, saatan käydä hyppäämässä kesken kaiken jonku itse valitsemani esteen ja sit taas palaan ruotuun... Se on toi Anne-Äiskä sanonukki ett jos mä en seuraavissa kisoissa malta kuunnella nii mulla kuulemma loppuu tää harrastaminen.. Plääh, no ei se malta kuitenkaan lopettaa mun kaa tai sitte mä meen ihan yksin ;)

Viimeviikonloppunakin oltiin kisaamassa ja meittin Viinikin starttasi virallisissa :)

Viini otti kepeiltä 5 ku Anne-Äiskä vejätti sitä liikaa. Mutta tyytyväisiä ollaan Viinin eka starttiin kuitenki.

Mä starttasin myös lauantainakin ja minä otin puomilta 5 ja tulin kakkoseksi. Musta tuli sitt Kassin mestari mini1. Sain palkinnoksi 15 ilmaista starttilippua kasiin kisoihin :) En malttanu keskittyä ollenkaan, karkasin molemmilla radoilla heti lähöstä, niinpä Äiskä käveli mun kaa radalta pois... Höhh ihan kummaa touhua.

Vilman agi touhut etenee ihan mallikkaasti, sillä alkaa jo olla kontaktit hallussa, siis alas tulot. Eihän se vielä tee ku vaan vauva esteitä ja keinullakin vaan alastuloja. Pieniä radanpätkiä se jo viipottaa valtavaa vauhtia, putkeen se menee jo ihan kauempaakin ja kepitkin alkaa jo sujumaan. Siitä taitaa tulla kuulemma pikkasen nopeempi ku mitä minä oon.. Niin no kyllähän se saa mutt jo metässäki kiinni....

Se on semmonen pikkunen sähikäinen :)

Lenkillä Äiskällä meinaa mennä sen kaa hermot ku ei se malta kulkee remmissä kunnolla ja jos joku tulee vastaan niin se on aivan valtavaa rähinää.. Sitte tietenki minä ja Viininkin aletaan rähiseen ku kerta Vilmakin ja sutt kylä raikuu..

Roosalle ei ny  kuuluu oikein kamalan  hyvää. Se on ollu nyt kipeenä ja on aika väsyny tällä hetkellä. Mutt tossa kesällä se oli tosi virkkuna. Se  jakso meitäki komennella, ruokakin maistu sen verran hyvin etten saanu pitkään aikaan Roosan jämiä.Mutt nyt se ei suostu syömäänkään, Äiskä pakkosyöttää sitä ruiskulla....Piimää ja lääkettä. Mutta jospa se vielä paranis ja jaksias touhuta meijän kaa. Onhan sillä kylläkin jo 13,5 vuotta ikkää...

Tässä yhtenä viikonloppuna ku oltiin mökillä ja käytiin iltapisulla nii semmonen iso pöllö ilimesty ihan yhtäkkii jostain siihen meidän pihalle ja oli napata Roosan mukaansa, onneks Roosa painautu maahan ja iMatti-Isi ehti säikäyttää sen pöllön pois. Senpä jälkeen me ei ollakkaan saatu olla ulkona ilman heijastin liivejä. Ne on väriltään semmoisia neonkeltaisia ja mä en oikein tykkäää niistä oleskaan eikä kyllä Vilma ja Viinikään. Ne juoksee aina karkuun ovelta ku ne huomaa et joku ottaa liivit käteen. Mä en kuitenkaan kehtaa karkuun juosta ku tiiän jo ett se laitetaan kuitenkin päälle.

Mutt tässäpä jotain porinoita, ny mie lähe nukkuun. Öitä :)

Tossapa on videomateriaalia noista möllikisoista.

 Vikun möllikisa rata

Viskin möllirata

Viinin möllirata

Meittin tytöt, Viini ja Vilma käväs tässä yhtenä pyhänä näytelmissä, määki olisin halunnu mutt ku olis kuulemma tarvinu jotain händleriä. Mää en kyll yhtään tiiä mikä se se on mutt jäin sitte kuitennii ihan kiltisti kotio ku sain isooon luun ja saan kerranki jyrsiä sitä ihan itte :) Nii, se näytelmä jutska, mätsäri, meittin tytöt oli ollunna siellä tosi reippaita jopa Vilma oli malttanu käyttäytyä, mitä nyt vähä oli käpyjä jahdannu.... Viini sai ekaks sinisen nauhan ja sitte se voitti sinisten pienet aikuiset, hyvä Viini. Vilma sai kans ekaksi sinisen nuhan ja sitte voitti pienten pentujen sinisen kehän ja Vilimaki pääsi sitte isoon kehään. Viini oli sitten loppujen lopuksi 8 ja Vilma 7 kaunein koira siinä mätsärissä, hyvä hyvä. Kyllähän minä tiiän että ne noi mun tytöt oon kauniita, ne liikkuuki kauniisti ja molemmilla on hyvä luonne ja iloinen ilme

Täältä löytyy kuvia mätsäristä *klik*

Ton mätsärin jälkeen meidän Vilma joutu leikkaukseen, ku sillä alko napatyrä kasvaan. Kaiken lisäksi sen korvat jouduttiin teippaamaan ja ei sekään riittäny vaan piti vielä sitt alkaa sen eka juoksu. Se ei oo ollu yhtään oma ittensä, tuntuu ett joku puuttuu kotoa ku Vilma ei sählää joka paikassa päällään. Se nyhjöttää vaan sohvalla tai sitt omassa kopassaan...Niin no onhan se tietenki kipeekin ja tympäsee ku ei pääse mihinkää. Onneksi siltä otetaan tikit pois maanantaina nii jospa se sitte piristys ku ei tarvi pitää enää vauvan bodia päällä ja pääsee lenkille. On ne ton Äiskän kaa leikkiny seuraamista, etsintää, kierrelly keppejä ja semosella matalalla laudalla opetellu kontaktin ottoa.

Se on toi midän Vilma oppinu mököttämisenki vaikka kuinka oon yrittäny ettei se vaan oppis sitä... Tässä yhtenä päivänä ku me Viini, Äiskä ja minä lähettiin lenkille nii se suuttu meille ja ku me tultiin lenkiltä kotia se ei tullukkaan meitä vastaan vaan mulukoili vaan omasta kopasta eikä huolinu edes nakkia. Äiskällä meni tovinaikaa sen lepyttämiseen..

Mutt nyt tää saa tältä kertaa riittää, ei muuta ku hyvää kesän odotusta kaikille ja palataan juttuun

No asiaan....tai asian viereen....

Talvilomakin saatiin vietettyä ihan mukavassa säässä. Oltiin mökillä koko viikko ja tehtiin hirvee määrä halkoja. Mulla ne halot meni kyllä ihan väärään suuntaan kuulemma, pitkin pihaa mä niitä kiikuttelin. Onpahan sitte lähellä mutteria, saunaa ja mökkiä valmiina. Mitä noita ny liiteriin kaikkia kasaamaan...Käytiin me  joka päivä käveleen hangilla tai siis mehän juostiin ja noi immeiset käveleskeli ja kyllähän meillä kolmella oli hauskaa. Vilma säikähti vaan joka kerta ku hanget "humahti" se jähmetty paikoilleen eikä meinannu uskaltaa liikkua. Mää löysin sellaisen luunkin, jonkun lonkka kai se oli ja pölijä olin ku vein sen Anne-Äitille, tietenkin se otettiin multa pois enkä saanut syödä sitä.

Pääsiäinenki vilahti vauhdilla ohi, sekin me vietettiin mökillä.Moona ja Rokikin oli meidän kans siellä. Roki juoksenteli pitkin rantaa seuraten jäiden lähtöö, Vilman kans sai olla toooosi tarkkana ettei se mee joelle, sitä kkiinosti kauheesti jäiden lähtö ja se ku ei vielä oikein usko ettei aidan väleistä saa mennä. Mehän se jo Viinin kans tiietäänki ettei sinne kannata mennä, tulee vaan tupenrapinat Äiskältä...

Meittin Iskä korjas vauvva puomin mökillä Vilmalle, ett se saa harajoitella kontakteja siinä mutta meitä muita se tais kiinnostaa paljon enemmän, Rokkarikin meni puomin ja jopa Mona. On meillä siellä kepitkin jo paikoillaan ja seukkikerralla tehdään sitte pari hyppyestettä. Mä niin tykkään :)

Me ollaan nyt kaikki kolme oltu samassa agilityn valmennusryhmässä tossa Sannilla ja sitt mä käyn vieläkin Minnalla torstaisin.. Mä oon nut vihdoin ja viimein saanu taottua omaan päähäni ne kontakti, vaikka mulla olis kuinka kiire eteenpäin nii niihin on pysähdyttävä tai muuten mä joudun heti pois radalta ja mut pannaan häkkiin... Mutt hahaa enpäs enää meekkään ku mä pysähdyn ja ootan lupaa jatkaa matkaa. Käytiin me mölleileen tässä yks sunnuntai ja ihan hyvin meni. Saas nähä milloin sitä pääsis taas kisaamaan...Viini olis kans ihan valmis kisaileen, sille on jo löytynyt vauhtiakin kunhan vielä saatas se meneen keinulle. Sitä se jostain syystä on alakanu kiertään vaikka se on sen kyllä osannu mennä. Vilma se on kuulkaa melekonen vauhtipeikko agilityssä, se ei malta pysyä esteen takana paikoillaan sekunttiakaan vaikkakin osaa istua ja odottaa paikoillaan kun pyydetään. Sitt ku se pääsee juokseen niin vauhtia piisaa, mutkaputkikin juostaan "seinällä"....Mutt kyll se varmaan oppii jossain vaiheessa vähän meneen maltillakin...Toivotaan ainakin. Vilma onkin saanut lisä nimen, se on ADHDVilima

Joo, nii sitähän minä aloin alunalkaenkin kertoon ett miellä ei sitt enää oo vauvakoiraa... Mä en tiiä oikein mitä tapahtu mutt Vilma lähti eilen käväseen jossain ja se oli ihan vielä vauvan näköinen ja sitte ku se tuli muutaman tunnin jälkeen takas nii siitä oli tullu ihan ison koiran näkönen ja juoksuakin se näyttäis aloittelevan... On se vielä kuitenkin ihan oma ittensä, ulkonäkö vaan muuttu aika hurjasti.

Vaavi Vilma

Iso Tyttö eikä mikään Vaavi

Tässäpä näitä kuulumisia tällä erää, täältä löytyy sitt lisää kuveja....KLIK

Sulosta ja Eetusta on kasvanu jo isoja poikia ja ne oli niin hienojaki ku molemmat on käyny jo trimmaajalla.

Mää oon aika pörrönen niiden rinnalla ja Anne-Äiskä meinaski kuulemma laittaa mutt piiloon Ekaks me juostiin pihalla ihan keskenään, haisteltiin toisiamme ja juteltiin kaikesta mitä  meille on tapahtunut se jälkeen ku muutettiin Lakun luota omiin koteihin.Sulo ja Eetu meinas alkaa höpöttään ihan kunnolla ja mua vähän tympäs ku ei ne huomioinu mua ollenkaan ja sitte vielä ku Anne-Äiskä päästi Viinin pihalle nii tympäs vielä enemmän..... Sulo ja Viini tais rakastua toisiinsa ihan tosissaan, siltä se ainakin näytti ja taas mua tympäs, nii ett piti alkaa tekeen pientä ilkeyttä.... Mä kävin aina vähän väliä puremassa Viiniä korvasta...

Oli se meidän Viskikin vähän aikaa ulkona meidä kans ennen ku mentiin sisälle kahveelle.Kyllähän mää tiesin ettei Viski mitään tee mun velipojille mutt ne on noi ihmiset välillä vähän epäluuloisia. Ekaks sen piti mukamaste olla remmissä Anne-Äiskän sivulla mutta kyllä se sitte pääsi juoksenteleenkin.

Sisällä mä esittelin pojille mun leluja ja varsinkin oman lätkähäntäni, olis ne halunnu retuuttaakki sitä mutt mä en antanu,niinpä pidettiin sitt arpajaiset ja annoin pojille iham omat lelut

Iippa nosti meidät sitte ihan kirjaimellisesti pöydälle, vuoronperään. Mitattiin säkää,katottiin hampaat, punnittiin ja kaikkee sellaista terveystouhuja joista en oikein perusta. Suutahinkin  vähän Iipalle ja sanoin iiisooolla äänellä et RÄYHH....Mulla on jo kasvanu oikeet hampaat ja mun maito hampaat ei oo vielä lähteny irti... (niin no se oli  tilanne silloin lauantaina)Sitt tuli meidän Iskä koiran omistajakin Marjaana, piipahtaan näytskireissulta meitä moikkaan ja se otti semmoisen kamalan pörisevän vehkeen ja ajoi sillä mun pyllykarvat ja korvakarvat pois...Mua pelotti se hommeli ihan kamalasti mutt annoin kuitenki tehhä ku Anne-Äiskä anto mulle nakkia...Nam

Niin joo, ne mun hampaat. Niitä on nyt viikonloppu ja maanantai rapattu ja kateltu. No, Anne-Äiskä tilas sitte Raijalle hampaan poistoon ajan...Keskiviikkona kympiltä pitää olla siellä ja mulle ei saa antaa aamulla sitte ruokaa. Siiis MITÄ ei ruokaa...mähän kuolen nälkään. Niinpä päätin ett mähän en kyllä nälissäni ala oleen ja tiputin hapaat yks kerrallaan pois... Ny mun ei sitt tarvi mennäkkään sinne. Jeeee, niin no olishan se tietysti toi tyrä, mutt otetaan se sitt myöhemmin pois.

Mutt tuolla ulukona on sen verran komee ilima ett me lähtään juokseen järvenjäälle joten palataan taas! Ai nii, ku tästä klikkaat *klik* nii löytyy kuviapentutreffeiltä :)

Ai nii, mää yritin soitella lauantain vieraille ja kiittä vierailusta mutt ku en osannu oikein vielä käyttää sitä Äsikän puhelinta... Viuski ja Viini kyllä kielsi mua ja sano että ei ne tommoset kapistukset oo meitä varten, menevät kuulemma vaan rikki.. mutt ehän minä uskonu ku halusin kiittää.... Olis ollu kyll paljon viisaampi uskoo....mutt ku en mä tajunnu ett noi ei kestä hampaita ja sitt ku ei mua enää nukuttanukkaan...

 Kyll se vielä toimiiiiii.......

Mää oon aloittanu koulun käynnin ja Sulo, mun velipoika on mun kaa samalla luokalla. Meitä oli kaikkiaan 6 alokasta, jokainen vähän erikokoisia ja eri ikäisiä pentuja.

Sulo, mun Veli ja mää taustalla

Kyllähän mua jännitti ku mentiin eka kertaa tunnille vaikkakin oon jo käyny siellä hallilla jos ja kuinka monta kertaa mutta silti jänskätti kauheesti. Onneksi toi Anne-Äiskä tuntee mut ja osaa rauhoittaa mua. Pihalla ku oltiin rähisin kaikille jopa lumikasalle ja kyllä minä rähisin vielä odotushuoneessakin mutta sitt ku mentiin sinne hallin puolelle lopetin rähinät ku Viski sano mulle ett siellä pitää sitt kuunnella tarkkaan ett oppii uusia asioita ja sitt saa nakkia ja niistähän minä tyttö tykkään.

No nii mutt nyt asiaan. Ekaksi me esiteltiin ittemme, kerrottiin ketä ollaan, minkä ikäisiä, mihin tähdätään ja mua kiinnostaa kovasti toi agility ku oon nähny Viskin ja Viinin menevä radalla ja se näyttäis olevan tooooosi hauskaa.

Siit me aloitettiin opettelu. Ensin piti mennä Anne-Äiskän sivulle istumaan, sen mä osasinkin jo ja Sanni, se on meidän ope, kävi sitte siinä sivulla kattomassa ja kokeilemassa silittää mua, enhän minä malttanu olla eka kerralla siinä nätisti mutt sitte toka kiekalla se jo onnistuki ja annoin kattoo jopa omat hampaatki, maltoin istua ihan nätisti sivulla.

Anna jo se nakin pala...mähän istun nätisti

Toka tehtävä olikin sitte mulla maahan meno ja piti vielä malttaa ollakki siinä ku Äiskä menee kauemmaksi. Pari kertaa piti ottaa uusiksi ennen ku maltoin olla paikoillaan.

Maassa oottelua..

Sitte me otettiin seuraamista josta minä en tykkää yhtään. Paljon mukavempi on pomppia ja loikkia.... Joo, joo kyll mä tiiän ett siinäkin pitäis malttaa kulkee sievästi mutt ku en malta. Kyl meidän Viini ja Viski maltaa mutt mää en ja sillä sipuli

Tää on tylsää......Heii saanks mää mennä tonne putkeen

Sulolla meikin toi seuraaminen hyvin vaikkei ne kuulemma oo sitä harjoitellu ollenkaan. Sulon Äiskä sanoi ett tää on vaikein koulu mitä se on ikinä käyny, mutt me ollaan Sulon kaa kyllä ihan eri mieltä asiasta. Meistä tää on hauksaa....

Sulo seuraa (kyyll noi on salaa reenannu)

Päästiinhän me sitt ihan mun lemppari aiheeseenkin.. Minähän rakastan noita putkeja.. Niihin on tosi kiva sukeltaa eikä sill oo väliä minkä värinen kapistus on, onko se suora vai mutkalla. Mä meen sinne kyyl heti ku annetaan mahdollisuus...Remmi vaan vähän hidasti eka kerralla mutt sitt ku Äiskä otti sen pois nii mentiinki kuulkaa vauhdilla :)

Jihuuu meikän lempi hommaa

Jipii, nakki lautanen...

Ja hyppy...

Sulo kiittä kohti hyppy

Siinäpä ne oli noi eka tunnin asiat mitä kerettiin käydä läpi. Saatiin me kotiläksyäkin ja oonkin yrittäny tehhä niitä. Toi Äiskä on vaan koko ajan menossa johonkin suuntaan. Milloin se ei oo töissä nii se nukkuu ja sitt ku se herää nii se lähtee Vikin kaa lenkille tai sitte ne menee hallille. Nytki ne oli perjantaina kisaamassa Viini kaa möllikisoissa eikä mua otettu mukaan vaan jätettiin Iskän kaa kotia. Mää mökötin enkä totellu Iskää ollenkaan ku käytiin kävelyllä...Noo kuulemma ny on ylimääräiset työt tehty (mitähän ne noiki on) ai jaa Viski sano ett ylitöitä, hmm mitä ne sitt on??No kaippa mun ei tarvi tietääkkään...pääasia on ett toi Anne-Äiskä on meittin kaa. Nytt sitt ootellaan torstaita ett päästään tokalle tunnille oppiin jotain kivaa.

Ny mä lähen syömään ja sitte lenkille. Joten palataan taas juttuun